Yliopistoista ei pitänyt tulla bisnestä

Uhkakuvat toteutuvat sitä varmemmin, mitä ponnekkaammin ne kiistetään. Nyt yliopistoista tehdään yritysten alihankkijoita, vaikka niin ei missään nimessä pitänyt käydä.

Haastattelin vuoden 2009 joulukuussa Aikalainen-lehteen Tampereen yliopiston uutta rehtoria Kaija Hollia ja hallituksen puheenjohtajaa, vuorineuvos Kari Neilimoa, joka oli hankkinut mainetta SOK:n pääjohtajana.

Väliotsikon ”Yliopisto ei ole bisnestä” jälkeen tulee seuraavaa tekstiä:

Ei täällä voi käskyttää sillä tavalla kuin bisneksessä voi. Siellä voi valita kenen tahansa työntekijän, vaihtaa ihmisiä ketjuun ja mitä tahansa. Täällä sitä ei voi tehdä. Yrityselämässä voi sanoa, että nyt sinun täytyy tehdä tämä juttu näin, mutta jos täällä menee tutkijalle sanomaan, niin hän sanoo, että ei kuulu sinulle, Neilimo kertoo.

Myös Holli vakuuttaa, että yliopisto pysyy yliopistona ja bisnesmaailma omanaan. Oppia voi ottaa molemmin puolin, mutta pelisäännöt ovat erilaiset.

– Tämä on turha pelko, joka on tullut uusien yliopistojen hallitusten rasitteeksi. Pelätään, että bisnesmaailma ikään kuin imaisee ja lähtee ohjaamaan yliopistoja. Nyt tarvittaisiin molemmin puolin ymmärryksen lisääntymistä.

Nyt vuoden 2018 kesällä olemme tilanteessa, jossa kaikki Neilimon ja Hollin torjumat uhkakuvat ovat toteutumassa.

Holli ehdotti rehtorikautensa alussa rohkeasti Tampereen kahden yliopiston yhdistämistä. Lupaavan alun jälkeen prosessi on vajonnut sekasortoon ja riitelyyn.

Tampereen uuden yliopiston hallitus käskyttää nyt ihmisiä vastoin Neilimon ja Hollin odotuksia juuri sillä tavalla kuin bisneksessä tehdään. Organisaatiota ja johtosääntöä myllätään johdon mieleiseksi. Tutkijat komennetaan ruotuun toteuttamaan bisneksen määräämiä missioita, jotka professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan ”kuulostavat kaupallistettavilta tuoteluetteloilta”.

Uuden yliopiston konsistori teki viikko sitten päätöksen, että yliopistoyhteisön jäsenet eivät kelpaa yliopiston hallitukseen, koska he eivät ole riippumattomia. Valtaa käyttää nyt teknologiateollisuus, joka ei konsistorin mukaan ole kenestäkään riippuvainen. Ero yrityksiin on siinä, että nämä riippumattomat tahot eivät pelaa omilla rahoillaan vaan veromaksajien rahoilla. Yliopistot kun toimivat enimmäkseen valtion budjettirahoituksella.

Bisnesmaailma näyttää nyt imaisevan yliopiston ja lähtevän ohjaamaan sitä toisin kuin Holli ennusti. Hollin repliikistä kestävintä on sen viimeinen lause: Nyt tarvittaisiin molemmin puolin ymmärryksen lisääntymistä.

Tampereen yliopistosta on näillä näkymin tulossa selvitystehdas, joka tuottaa markkina- ja asiakastutkimuksia yrityksille. Ei se ole lainkaan vähäpätöinen tehtävä, mutta ei se mikään yliopisto silloin ole.

Jos kaikki olisi aina tehty vain yritysten ehdoilla, ei sähköäkään olisi koskaan keksitty. Saattaisimme elää hevosvetoista aikaa, jonka kuumimmat tutkimuskysymykset olisivat kärrynpyörien toimintahäiriöt ja reenjalaksen luiston parantaminen. Oikein hyviä tutkimusaiheita nekin ovat.

Kaija Hollin ja Kari Neilimon haastattelu Aikalaisessa joulukuussa 2009

Lue myös:

Jaakko Hämeen-Anttilan kolumni Helsingin Sanomissa: Tampereen yliopistoa valjastetaan yritysmaailman käskyläiseksi

Jussi Jalosen blogi: Taistelu autonomiasta

Frans Mäyrän blogi: #Tampere3, luottamus ja tieteen selkäranka

 

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s